Ajankohtaista

Palomiesten eläkeikää ei lasketa

Iltakoulussaan asiaa käsitellyt hallitus piti yleisen eläkepolitiikan tavoitteiden vastaisena sitä, että palomiesten osalta olisi palattu alempaan ammatilliseen eläkeikään. Tavoitteena kun on yleisesti pidentää työuria.

Palomiesten eläkeiän alentaminen olisi hallituksen mielestä aiheuttanut paineita eläkeiän laskuun muissakin ammatillisen eläkeiän piirissä olleissa ryhmissä. Tällaista henkilöstöä on kunnissa noin 358000 henkilöä eli noin 70 prosenttia kunnallisen eläkelain piiriin kuuluvasta henkilöstöstä. Palomiesten eläkeiän lasku antaisi signaalin siitä, että raskaissa töissä työelämään liittyvät ongelmat olisivat korjattavissa eläkeikää laskemalla. Koska tavoitteena on kaikkien työntekijöiden jatkaminen työelämässä mahdollisimman pitkään, minkään ryhmän eläkeikää ei hallituksen mielestä voida laskea.

Hallitus totesi ratkaisussaan, että palomiesten työ on vaativaa ja edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä koko työuran ajan. Hallitus päättikin asettaa selvityshenkilön, jonka tehtävänä on tämän vuoden loppuun mennessä valmistella yhdessä alan toimijoiden kanssa esityksiä siitä, millä tavalla palomiesten vaihtoehtoisia urapolkuja voitaisiin kehittää ja mitä tämä eri osapuolilta edellyttää.

Valtiosihteeri Timo Reina sanoo, että selvityshenkilö asetetaan mahdollisimman pian yhteistyössä sisäasiainministeriön kanssa.

– Tämän avulla pyritään myös tukemaan ja vauhdittamaan käynnissä olevaa toimintakykyhanketta, jonka yhdessä osahankkeessa urapolkuasiaa myös selvitetään. Tällä ei suinkaan tehdä päällekkäistä työtä, Reuna korostaa.

Hallituksen tekemän ratkaisun mukaisesti sisäasiainministeriö selvittää palomiesten koulutusjärjestelmän uudistamista tavalla, joka alentaa ammattiin valmistuvien palomiesten ikää ja siten pidentää palomiesten työuria alkupäästä. Ministeriö selvittää myös mahdollisuudet antaa palomiehille muuntokoulutusta, joka mahdollistaisi palomiesten rekrytoinnin hätäkeskuspäivystäjän tehtäviin.

SPAL:n puheenjohtaja Kim Nikula ei pidä hallituksen tekemää linjausta ratkaisuna. Siksi asian esillä pitämistä jatketaan ja asiassa vaikutetaan kuten ennenkin.

– Muitakin vaihtoehtoja olisi ollut, ja vieläpä halvempia. Nyt hallitus perusteli linjaustaan muilla ammattiryhmillä. Olisivat edes tuoneet perusteluissaan ponnekkaammin esille pelastusalan kehittämistarpeen alan ikääntymisen aiheuttamissa haasteissa.

SPAL on tehnyt tiivistä yhteistyötä päättäjien kanssa, jopa iltakoulua edeltävänä päivänä Nikula oli kertomassa SPAL:n kantaa hallitukselle, mutta ratkaisuun sillä ei ollut vaikutusta.

– Tällä päätöksellä ei ikääntymisen ongelmaa ratkaista, Nikula sanoo.

Hän jäi kaipaamaan perusteluista myös sitä, millaisia kustannuksia tämä linjaus aiheuttaa. Pelastuslaitoksilla ei ole varaa perustaa uusia virkoja.

Urapolkujen selvittämistä hän pitää periaatteessa myönteisenä ja toivoo selvittäjäksi alan ulkopuolista henkilöä. Toisaalta arveluttavaa on se, syntyykö toimintakykyhankkeen kanssa päällekkäisyyttä.

– Me jatkamme taistelua, jotta löydetään yhteiskunnan turvallisuutta tukeva ja pelastusalan ammattilaisen turvallisuuden takaava ratkaisu. Epäilen, että nyt vallitseva tilanne aiheuttaa paineita myös työmarkkinaneuvotteluihin, tosin työtaistelutoimilla emme ole uhkaamassa, hän sanoo.

JHL:n palo- ja pelastusalan unionin puheenjohtaja Auvo Koskialho on pettynyt mies.

– Paljon vaikutimme asiaan ja mielipidettämme kenties kuunneltiin, mutta sitä ei kuultu. Toisaalta tällainen päätös oli odotettavissa. Hallitus tosin ratkaisussaan ensimmäistä kertaa myönsi sen, että palomies ei pärjää ammatissaan yli aikaisemman alemman ammatillisen eläkeiän eli 55 ikävuoden päättäessään uusien uravaihtoehtojen selvittämisestä.

Koskialho sanoo, että päättäjät eivät tämän päätöksen perusteella arvosta palomiehen ammattia eivätkä palo- ja pelastusalan turvallisuutta Suomessa.

Lue lisää aiheesta juhannusviikolla ilmestyvästä Pelastustiedosta 5/2009.