Vuoden 2004 alussa Suomessa on 22 aluepelastuslaitosta, ja palo- ja pelastushenkilöstöllä näin ollen saman verran työnantajia. Tämä asettaa palohenkilöstölle ja myös työnantajalle uuden haasteen opetella ymmärtämään, että oman kunnan tutut virkamiehet eivät enää välttämättä ole työnantajia. Uuden päällikön on muistettava, että hänellä saattaa olla hyvinkin kaukana työntekijöitä, joiden mielipiteitä on kuunneltava. Siksi KTV on aloittanut jäsenistön kouluttamisen ja kokoamisen uusiin yhdistyksiin, jotka toimivat samoilla paikkakunnilla kuin työnantaja eli alueellisen pelastustoimen kotikunnissa.
Projektityöntekijä
KTV:lle on tärkeää, että jäsenistön edut tulevat hyvin valvotuksi siirtymissopimuksia ja paikallisia virka- ja työehtosopimuksia (VES) tehtäessä. Paikalliset toimijat yhdessä KTV:n aluetoimistojen kanssa pystyvät parhaiten valvomaan jäsenistön tarpeet. Uudessa aluepelastuslaitoksessa on valvottava vahvasti, että edut säilyvät, eikä palkka saa missään olosuhteissa laskea.
Eri alueellisen pelastustoimen alueilla toimivissa työryhmissä näyttää olevan työnantajan marssijärjestys. Niissä kuunnellaan kyllä työntekijöiden mielipiteitä, mutta ei oteta niitä huomioon. Isot kaupungit usein jyräävät sanelupolitiikallaan pienet kunnat ja niiden työntekijät.
KTV:n mielestä keskuskunnan tulisi ensin palkata henkilöstö ja ilmoittaa paikkakunta ja tehtävä uudessa organisaatiossa päivänä X. Vasta sen jälkeen pelastushenkilöstön virat lakkauttava kunta aloittaa YT-menettelyn. Ei saa käydä, kuten nyt, että irtisanottu ei tiedä paikkakuntaansa eikä työtehtäviään ennen kuin joskus aluepelastuslaitoksen aloittaessa toimintansa. Jos irtisanomismenettely aloitetaan ennen uutta virkaa, työntekijän on tehtävä oikaisuvaatimus 14 vuorokauden kuluessa irtisanomisilmoituksen saamisesta. Kunnalla ei ole perustetta irtisanoa työntekijäänsä, jos hänelle ei ole osoittaa uutta virkaa tai tointa.
Palkkauksessa on käymässä samalla tavalla: keskuskuntien Teknisen sopimuksen palkkarakenteisiin on tyydyttävä eikä niistä neuvotella. On käymässä niinkin, että muualta tulevalla palohenkilöstöllä sekä tehtäväkohtainen että loppupalkka on suurempi kuin keskuskunnassa. Jos palkkarakenteita ei muuteta, keskuskuntaan tulevan palohenkilöstön palkkakehitys pysähtyy vuosiksi.
Keskuskunnan tulisi perustamissopimuksia kuntien kanssa tehdessään olla nöyrä, kuten vanha opettajani Erkki Jaakkola on monta kertaa omissa esityksissään kehottanut ja perustellut.
Ahti Salomaa, KTV ry